YLEISRADION OHJELMIA TARVITAAN, mutta kuinka paljon. Yleisradion toimintaa rahoitetaan verovaroilla 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Yle julkaisee vuosittain yli 100 000 tekstimuotoista artikkelia verkkosivujensa ja uutissovellustensa kautta (Sanomalehtien liitto: Yhteisöllistyvä media 2016. IRO Research Oy).

Juttumäärällä Yle sijoittuu keskikokoisten sanomalehdenkustantajien joukkoon. Ylen tekstisisällöillä voisi täyttää vuoden jokaisena päivänä 48–52-sivuisen uutislehden. Tekstimuotoisten sisältöjen kulutuksella ei ole todellista merkitystä Yleisradiolle, sillä niiden osuus katseluajasta on olemattoman pieni. Sen sijaan sanomalehdenkustantajille ja kaupallisille verkkosisältöjen tuottajille tekstisisällöt merkitsevät kaikkea, olemassaolon perustaa. Kyse on uutispalvelun monimuotoisuudesta ja sananvapauden moniäänisyydestä.

YLEISRADION IDEANA on tuottaa audiovisuaalisia palveluja kansalaisille. Siinä Yle on ylivoimainen. Toimintaa rahoitetaan verovaroilla, joita ei saa EU:n kilpailusääntöjen mukaan käyttää kaupallisen toiminnan rajoittamiseen. Keskustelu Ylen tekstisisällöistä on perustavaa laatua olevaa juridiikkaa ja kilpailuoikeutta, joka on EU:n kuluttajayhteiskunnan ja oikeusvaltioperiaatteen mukaista.

EDUSKUNTA KÄSITTELEE parhaillaan Yleisradiolain muuttamista ja sen osana on tekstimuotoisten sisältöjen käyttöoikeus. Lakiesityksen mukaan Ylen tekstisisältöjen pitäisi jatkossa liittyä kuvan- ja äänen tuotantoon (audiovisuaaliseen sisältöön). Tällä rajauksella poistettaisiin Ylen ”sanomalehtisisältöjen” tuotanto.

ONELMAN YDIN on paljon syvemmällä. Yle-lain säätämiseen ja sen soveltamiseen liittyy suuri oikeudellinen ongelma. Yleisradio on ollut vuodesta 1926 lähtien eduskunnan omistama yhtiö. Eduskunta säätää uuden Yle-lain ja eduskunta nimittää Ylen hallintoneuvoston, joka tulkitsee Yle-lain täytäntöönpanoa. Lainsäädäntövalta ja lakien valvontavalta on keskitetty samalle orgaanille, mikä on vastoin perustuslakia, oikeusvaltioperiaatetta, kilpailuoikeutta, oikeudenmukaisuutta ja arkijärkeä.

YLEISRADIO ei ole halunnut ratkaista sisältöongelmaansa ilman suurta poliittista taistelua. Samalla se on avannut perustuslaillisen keskustelun Yleisradion hallinnosta. Ei ole poissuljettua, että EU:n komissio jatkaa asian käsittelyä kilpailuoikeuden ja valtiontukisääntöjen rikkomisen ohella myös oikeusvaltioperiaatteen tulkinnalla.

Suomi on ajanut tiukkaa linjaa Unkaria ja Puolaa vastaan, kun ne eivät ole halunneet noudattaa oikeusvaltion perusperiaatteita pitämällä erillään lainsäädäntövaltaa ja lakien valvontaa.  Yleisradion hallinnossa on sama perusongelma, joka kannattaisi ratkaista mieluummin Suomessa kuin EU:n tuomioistuimessa Luxemburgissa.

One Response

  1. Ylen hallinnossa rikotaan oikeusvaltion periaatteita, kun Yle-lain säätää eduskunta, joka nimittää Ylen hallintoneuvoston, joka tulkitsee Yle-lain noudattamista #meemmelaulu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *