KUN EI OLE HAJUAKAAN siitä, miten asiat ovat, ollaan kurkkua myöden suossa. Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin pitäisi perustua tietoon ja osaamiseen, mutta todellisuutemme on täynnä tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Tätä on vaikea tunnustaa, koska olemme siihen kaikki osallisina.

JOUKKOTIETÄMÄTTÖMYYS on kansantauti, joka ei katso ikää, sukupuolta, koulutusta tai asemaa. Peruskoulu tuottaa vuosittain pari tuhatta nuorta, jotka eivät selviydy kieliopillisesti oikean ja järjellisen ajatuksen sisältävän tekstiviestin kirjoittamisesta.

Suuri osa aikuisista ei tiedä, miten talous toimii tai poliittiset päätökset tehdään. Liian moni ei osaa prosenttilaskua, vaikka ottaa pikavippejä. Suomessa on henkilöitä, jotka hoitavat sairauksia juomalla hengenvaarallista hopeavettä. Kansanedustajina ja ministereinä on henkilöitä, jotka uskovat, että velkaa voi ottaa loputtomasti ja rahapulaa helpotetaan painamalla lisää seteleitä.

Tietoyhteiskunnan syöpänä on pirstaloitunut tieto. Tiedetään yhä enemmän yksityiskohdista, mutta kokonaiskuvasta ei ole mitään käsitystä. Pelkkä tieto ei riitä, vaan tietäjän pitää ymmärtää tiedon merkitys.

TIETÄMÄTTÖMYYS on vallankäyttöä. Kun äänestäjät eivät tiedä asioiden oikea tilaa tai seurauksia, heitä voidaan ohjailla tunteisiin vetoavilla puheilla ja katteettomilla lupauksilla korottaa eläkkeitä, laajentaa vanhusten hoitajamitoitusta ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja pelkillä päätöksillä.

Äänestäjä on perso lupauksille, jotka lisäävät hänen omia rahojaan ja vähentävät toisten rahoja.

KANSANKIIHOTTAJAT JA POPULISTIT osaavat käyttää hyväkseen ihmisten tietämättömyyttä ja halua turvautua tunteisiin. Mielenrauhan tarjoaminen yksinkertaisilla vastauksilla ja helpoilla ratkaisuilla on ollut toimiva temppu kaikissa vallankumouksissa.

MONIMUTKAISESSA maailmassa ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Päätökset joudutaan hyvin usein tekemään ristiriitaisten tietojen valossa. Päätöksenteko edellyttää kykyä eritellä kysymyksiä, arvioida vastauksia käytettävissä olevan tiedon varassa ja synnyttää johtopäätöksiä analyyttisellä ajattelulla. Tarvitsemme tietoon perustuvaa pohdintaa voidaksemme ratkaista ongelmia. Kyse on taidosta, jota voi harjoitella.

TYÖTTÖMYYSTURVAN epätasa-arvo on ajankohtainen tietämättömyyskysymys. Jokainen palkansaaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua riippumatta siitä, onko työttömyyskassan jäsen tai ei. Maksuista huolimatta ainoastaan työttömyyskassan jäsen saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

ILMAN PERUSTIETOJA voi luulla, että työttömyyskassojen jäsenet kustantavat itse ansiosidonnaisen turvansa. Todellisuudessa jäsenmaksuilla katetaan vain kuusi prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Loput 94 prosenttia maksetaan verovaroista, kaikilta palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.

Jos ei tiedä, kuka maksaa, voi luulla, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan takaajana on ammattiliiton jäsenyys. Ei ole. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla ilman ammattiliiton jäsenkirjaa.

KORONAKRIISI kärjistää ansiosidonnaisen turvan epäoikeudenmukaisuutta. Työttöminä on nyt runsaasti nuoria ja korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon.

TALOUSENNUSTEET osoittavat, että koronakriisin jälkitautina on ennakoitua suurempi työttömyys. Kun rahat loppuvat, aletaan tehdä kysymyksiä, jotka ovat kiusallisia nykyisille päättäjille. Miksi suurta osaa työntekijöistä on narutettu ja huijattu uskomaan oikeudenmukaisuuteen ja työttömyysturvan reiluuteen.

SANNA MARININ (sd.) hallituksen haasteena ovat totuuteen ja tietoon perustuvat vastaukset niin työttömyysturvan kuin SAK:n ajaman irtisanomisjärjestyksen osalta. SAK vaatii, että ensin on irtisanottava viimeksi työhön palkatut. Tämä tarkoittaisi nuorten aseman heikentämistä työmarkkinoilla. Yritykset eivät saisi vähentää henkilöstöä osaamattomuuden perusteella, vaan ulos pitäisi panna nuoret osaajat.

SAK:n kanta on ymmärrettävä, sillä sen jäsenet ovat ikääntyneitä. Nuoret eivät kuulu ammattiliittoihin.

OPI PERUSASIAT ja hanki tietoa. Ymmärrä tiedon merkitys. Muutoin toimit tavalla, jonka uhrina olet sinä itse.

 

One Response

  1. Jos ei tiedä, kuka maksaa, voi luulla, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan takaajana on ammattiliiton jäsenyys. Ei ole. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla ilman ammattiliiton jäsenkirjaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *