KUN PANDEMIA HELLITTÄÄ, kaikki perusongelmat jäävät jäljelle. Koronarokotukset voivat palauttaa yhteiskunnan ja kansantalouden enintään siihen tilaan, jossa se oli ennen kriisiä. Miksi? Siksi, että koronan voittaminen ei korjaa perusongelmia.

SUOMALAINEN TYÖAIKA on yksi teollisuusmaiden lyhyimpiä, mutta palkkataso on eurooppalaista keskikastia. Eli suomalaiset ansaitsevat keskimääräisen palkkansa keskimääräistä vähäisemmällä työnteolla. Keskimääräistä helpommin ansaittuja tuloja kuitenkin verotetaan eurooppalaisittain kireästi. Palkkatulot leikataan tulojen kasvun myötä kiristyvällä, progressiivisella tuloverolla suhteellisen pieniksi käteen jääviksi tuloiksi. Ylitöistä ja muista lisäansioista perittävä marginaalivero ylittää 50 prosenttia jo keskimääräisiä tuloja alhaisemmalla tasolla.

Suomalainen veromalli hillitsee tehokkaasti haluja lisätä työtunteja ja hankkia lisäansioita. Suomi Oy ei ole ”kasvuyritys”, joka pyrkii kasvattamaan kansalaisille kertyvää lisäarvoa. Suomi on lock down-yritys, jossa sinnitellään sillä, mitä sattuu olemaan.

KORONAKRIISIN ALLA ARVIOITIIN, että nykytasoisen sosiaaliturvan ja eläkkeiden säilyttäminen edellyttäisi 100 000 uuden työpaikan synnyttämistä. Tämän ns. kestävyysvajeen paikkaaminen edellyttää työnteon lisäämistä, palkkatulojen kasvattamista, tuloverokertymän kartuttamista ja eläkevarantojen turvaamista. Systeemi ei tällä hetkellä toimi terveellä tavalla edes lyhyellä juoksulla.

RAKENNERATKAISUJEN TARVE kasvaa, kun tarkastelemme tulojen käyttöä. Asumistukea maksettiin viime vuonna yli kaksi (2) miljardia euroa, kun kaikkien suomalaisten omat rahat eivät riittäneet oman asumisen kustantamiseen. Noin kolmannes vuokralla asuvista sai Kelan asumistukea.

Asumisen hinta on kallistunut erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuu jo 20 prosenttia koko väestöstä. Alueella on myös maan tihein sinkkutalouksien keskittymä (45 % kotitalouksista) , mikä tarkoittaa asumis- ja muiden elantokulujen kohdentumista yhden henkilön tuloihin. Koko valtakunnan tasolla sinkkutaloudet saavat 60 prosenttia kaikesta perustoimeentulotuesta. Yksinasuvien ja erityisesti yksinäisten miesten riski syrjäytyä on perheellisiä suurempi.

JÄRKIPERÄINEN JA HARKITTU suhtautuminen ilmastonmuutokseen on täysin perusteltua yhteiskuntapolitiikkaa, mutta se ei voi jättää jalkoihinsa tämän hetken elämisen, asumisen, työnteon, opiskelun ja eläkkeellä olemisen ongelmia.

One Response

  1. Suomi Oy ei ole ”kasvuyritys”, joka kerryttää lisäarvoa. Suomi on lock down-yritys, joka sinnittelee sillä, mitä sattuu olemaan .

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *