RIKKAUDEN HARHA on sokaissut niin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kuin osakesäästämisen vähäisyyttä ihmettelevät rikkaat.

Pääministerin mielestä suomalaisilla on varaa maksaa EU:n elpymistukea muille maille, koska Suomi on rikas maa. Tulotasomme on bruttokansantuotteella mitattuna korkea. Kyse on kuitenkin bruttoansiosta, jota ei ole vielä verotettu.

Me maksamme menomme nettotuloilla, jotka jäävät käteen korkeiden tuloverojen jälkeen. Nettorahalla maksamme myös korkeat hinnat. Viron hintataso on 47 prosenttia, Kreikan 46, Espanjan 30 ja Italian 24 prosenttia Suomea alhaisempi.

KORKEA HINTATASO selittää myös suurta työttömyyttä. Verojen ja palkan sivukulujen vuoksi suomalainen työ maksaa enemmän kuin monissa kilpailijamaissa. Siksi olemme menettäneet muutamassa vuodessa yli 100 000 teollista työpaikkaa jo ennen koronakriisiä.

SIJOITUSGURU Seppo Saario väittää, että suurinta eriarvoistumista tuottavat suomalaisten heikot sijoitukset. Kansa ei sijoita rahojaan osakkeisiin, vaan lottoaa. Valitettava tosiasia on, että suuri osa suomalaisista elää kädestä suuhun. Nettorahasta ei jää mitään säästöön. Siksi suomalainen koittaa onneaan parilla eurolla viikossa ja toivoo rikastuvansa. Tämä on arjen realismia.

Käteen jäävien tulojen eli todellisen ostovoiman pienuudesta kertoo, että Suomessa on Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan yli 800 000 henkilöä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Tämä ilmenee mm. pitkinä leipäjonoina. Laskennallisen köyhyysrajan (tulot 1 170 euroa kuukaudessa) alapuolella on 636 000 henkilöä.

PIENITULOISET KÄRSIVÄT eniten korkeista hinnoista. Välttämättömät ostot haukkaavat pienituloisten kukkarosta suuremman osan kuin varakkaiden tuloista.

Siksi olisi loogista ja poliittisesti järkevää, että vasemmistopuolueet tekisivät kaikkensa yleisen hintatason laskemiseksi. Nyt nämä puolueet ratkovat ongelmaa lisäämällä velkaa, jonka takaisinmaksu edellyttää verojen korottamista. Velalla kustannettujen sosiaalitukien eli tulonsiirtojen kasvattaminen laskee työhaluja ja tarvetta itsensä elättämiseen.

VELKAANTUMINEN tarkoittaa kuluttamisen aikaistamista nykyhetkeen, jossa tulot eivät riitä kaikkien haluttujen menojen maksamiseen. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa kaksi kertaa sen summan, jonka se pystyy keräämään tänä vuonna tuloveroina kansalaisilta. Velkaantumalla eletään rutkasti yli varojen.

Velanoton kääntöpuolena on kulutuksen leikkaaminen tulevaisuudessa, kun menneisyyden velkoja on lyhennettävä. Kokoomus, perussuomalaiset ja aikaisemmin myös keskusta ovat painottaneet velan kasvattamisen petollisuutta, kun maksutaakka siirretään tuleville sukupolville.  Kyse ei ole ideologiasta, vaan reiluudesta sukupolvien välisessä tulonjaossa.

TIEDOSSA EI OLE yhtään asiantuntijaa, jonka mukaan Suomen julkinen velkasuhde, alijäämäinen julkinen talous, matala työllisyysaste, vanheneva väestö ja pieni maahanmuutto korjaantuisivat ottamalla lisää velkaa. Hallituksen velkapolitiikassa ei ole enää kyse koronakulujen kattamisesta tai suhdanneongelmien ratkomisesta, sillä tuoreet talousluvut kertovat nopeasta elpymisestä, hintojen noususta eli inflaation heräämisestä ja talouden ylikuumenemisvaarasta.

Kyse on poliittisesta haluttomuudesta korjata yhteiskunnan perusongelmia (alijäämäistä julkista taloutta, matalaa työllisyysastetta, työvoiman dramaattista vähentymistä ja sosiaaliturvan syviä ongelmia). Niiden ratkominen edellyttäisi verotulojen uutta kohdentamista, yksilövastuun kasvattamista ja paluuta julkisen talouden menouralle, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa.

KEHYSRIIHI osoitti, ettei Marinin hallituksella ole kykyä uudistaa työelämän pelisääntöjä. Marin pyyhkii pöytää valtiovarainministeriön laskelmilla, jotka osoittavat päätösperäisten työpaikkojen olevan haihattelua.

Hallituksen budjettisopu syntyi sillä, ettei demarien tarvitse uudistaa työelämää eikä leikata työttömyystukia. Vastalahjaksi keskustan ei tarvitse hyväksyä bensaveron korottamista. Vasemmistolainen hallitus ylittää itse hallitusohjelmassa asettamansa budjettikehykset, mikä tarkoittaa ongelmien jättämistä seuraavan hallituksen ja eduskunnan ratkottavaksi.

LISÄVELASTA on tehty uusi normaali, joka loppuu aikanaan äkkipysäytyksellä. Kun korkotaso väistämättä nousee, jättimäisen velan hoitokustannukset johtavat miljardiluokan menoleikkauksiin. Silloin eivät veronkorotukset riitä, vaan sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa, vanhusten hoivaa, tienpitoa ja lapsilisiä leikataan. – Marinin toivona on, ettei kukaan enää silloin muista, että leikkaukset ovat seurausta hänen vasemmistolaisesta talouspolitiikastaan.

One Response

  1. Tulotasomme on bruttokansantuotteella mitattuna korkea. Verojen jälkeen olemme jo köyhiä, jotka maksavat kalliita hintoja. Viron hintataso on 47%, Kreikan 46, Espanjan 30 ja Italian 24 % Suomea alhaisempi. Rikkautta pitää mitata sillä, kuinka vähän Suomessa rahalla saa #maammelaulu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *