PILKUNVIILAAJAT ovat taas estradilla näyttelemässä poliittista teatteria puolueiden kannatusmittausten virhemarginaalissa.

Vuorosanoina heitellään mitä tahansa skeidaa, ja se saa äänestäjät kyllästymään entistä varmemmin poliitikkoihin ja yhteisten asioiden hoitamiseen.

KAIKKI MITÄ TAPAHTUU kannatuslukujen numeroissa pilkun oikealla puolella on viihdettä, populismia, huulenheittoa ja tyhjänpäiväistä tajunnanvirtaa.

Helsingin Sanomien tänään julkaisemassa HS-gallupissa todettiin, että puolueiden kannatusluvut ovat muuttuneet edellisestä tarkastelusta puolesta prosenttiyksiköstä runsaaseen prosenttiyksikköön. Useimmat lukijat eivät kiinnitä huomiota siihen, että tilastollisen tutkimuksen virhemarginaali oli 2,1 prosenttiyksikköä joko ylös tai alaspäin.

KANNATUSLUVUT VÄRÄHTELEVÄT siis virhemarginaalin sisällä eli muutokset voivat olla ylös- tai alaspäin. Kyselytutkimuksen ajankohta, haastateltavaksi sattuvat henkilöt ja monet muut seikat vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen. Tämä jää ja useimmiten jätetään kertomatta, kun tuloksia julkistetaan ja tulkitaan.

MITTAUSTULOKSILLA on arvoa ja merkitystä vain pitemmän aikavälin tarkastelussa. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen persut ovat nousseet jyrkästi. Vihreät ovat kääntyneet ylöspäin ja keskusta on laskenut selvästi. Kokoomus, vasemmistoliitto ja rkp ovat pysyneet entisellään.

MEDIASSA UUTISOIDAAN virhemarginaalin sisäisiä tapahtumia, kun todellisia uutisia ei aiheesta ole. Tämä ei ole kunniaksi medialle, jonka pitäisi olla äärimmäisen tarkka omasta uskottavuudestaan.

”Half the people read the papers

read them good and well

pretty people, nervous people

people have got to sell

news you have to sell.”

(Tanita Tikaram, ”Twist in my Sobriety”, 1988)

TODELLISIA UUTISIA syntyy vasta, kun Katri Kulmunin keskusta putoaa alle 10 %, Petteri Orpon kokoomus laskee alle 17 %, Maria Ohisalon vihreät vajoavat alle 12 % ja Li Anderssonin vasemmistoliitto alle 7 %. Sanna Marinin demarien nousu yli 17 % olisi huomionarvoinen uutinen.

Näissäkin tapauksissa muutokset voivat jäädä virhemarginaalin sisälle, mutta kyse olisi trendimuutoksesta. Puolueiden kannatuksessa voidaan nähdä rajapyykkejä, joiden ylityksillä ja alituksilla on merkitystä. Sama koskisi hallituspuolueiden kannatusosuuden laskua alle 50 %.

YLEISRADION JA HELSINGIN SANOMIEN päätoimittajiin on vedonnut useita politiikan tutkijoita ja tilastotieteilijöitä. He ovat kiinnittäneet vakavaa huomiota kannatusmuutosten uutisointiin ja erityisesti virhemarginaalin huomioimiseen.

VETOOMUKSET ovat kaikuneet kuuroille korville. Yleisradion päätoimittaja Jouko Jokinen ei ole viitsinyt edes vastata kirjelmiin.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *