KAIKKI EI OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄÄ. Sanna Marin (sd.) hehkuttaa työajan lyhennyksiä kasvattaakseen kannatustaan keskiluokkaisten kaupunkilaisten keskuudessa. Se on demarien taktinen veto.

DUUNAREIDEN ammattiliitoissa ollaan täysin eri linjoilla. Palvelu-, hoito- ja kuljetusalojen työntekijät kamppailevat työtuntien vähäisyyden eikä vähentämisen kanssa.

Pysyvä osa-aikatyö, lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet kaupunkien pienipalkkaisiin naisaloihin sairaaloissa, hoitolaitoksissa, ravintoloissa, hotelleissa, kaupoissa ja hyvinvointialan yrityksissä. Etujen ristiriita kasvaa SAK-laisten liittojen ja Marinin visiopolitikoinnin välille.

KORONAKRIISI on ennen kaikkea pienipalkkaisten naisten taloudellinen kriisi, jonka jälkiseuraukset nähdään syntyvyyden laskuna ja perhemuotoisen elämänmuodon vähenemisenä. Sinkkutalouksien määrä lähtee uuteen nousuun.

DIGITALISAATION tsunamia ei ole vielä koettu. Se on vasta kastellut varpaita, mutta vyöry nousee hyökyaalloksi. Koronakriisi on vauhdittanut hankkeita, joilla yritykset luopuvat ihmistyöstä.

Samalla asiakaspalvelua automatisoidaan, kuten on jo tapahtunut pankeissa, verohallinnossa ja matkatoimistoissa. Pelkästään liikematkailun dramaattinen väheneminen on ajanut tuhansia lentoyhtiöitä, lentokenttiä, maapalveluyrityksiä ja catering-yhtiöitä konkurssin partaalle. Niissä on ollut runsaasti naisia töissä.

KOKONAAN KOKEMATTA ovat yritysten kannattavuuskriisin korjaustoimet. Vienti on taantumassa, koska suomalaisen tuotannon selkärankana ovat investointitavarat. Nyt niitä ei tilata, kun koronan aiheuttama epävarmuus on sumentanut talousnäkymät.

Palvelualoilta on hävinnyt 50–80 prosenttia kriisiä edeltäneestä kysynnästä. Lapin matkailuyrityksistä voi kadota tuhansia työpaikkoja.

YRITYSTEN ON PAKKO KARSIA kiinteitä kustannuksiaan, jotta ne voivat säilyä hengissä nykyistä pienempinä. Tämä johtaa muiden kuin täysin välttämättömien projektien, hankkeiden, toimenkuvien ja toimintojen karsimiseen.

Isku kohdistuu asiantuntijoihin, sisäisiin palveluihin ja ennen kaikkea keskijohtoon eli valkokaulusväkeen, jolle Marin tarjoaa kuuden tunnin työpäivää. Nyt heille tulee pitempiä vapaita.

JOKAINEN HALLINTOPORRAS PERATAAN: poistetaan kokonaan, yhdistetään muuhun toimintoon tai korvataan digitaalisella palvelulla. Näin on tapahtunut jo vuosien ajan pankeissa ja mediayrityksissä, joihin digitalisaatio ja perinteisen palvelun kysynnän lasku iskivät ensimmäisinä.

Konsulttiyritys Deloitten maailmanlaajuisen kyselyn perusteella työntekijöiden määrä vähenee 15–20 prosentilla, vaikka yritysten liikevaihto palautuisi koronaa edeltäneelle tasolle. Korona yhdistettynä digitalisaatioon on osoittanut, että tuloksia syntyy tehokkaammin ja nopeammin, kun väliportaat, turhat palaverit ja toimikunnat karsitaan.

Kriisin tärkein havainto ja opetus on, että jokainen työntekijä lisää työn määrää ja monimutkaistaa prosesseja. Seurauksena on kustannusten nousu ja kannattavuuden lasku. Valtion näkökulmasta se näkyy verotuottojen laskuna.

RISTIRIITA nuorten työntekijöiden työllistymisen ja vanhojen työntekijöiden työssä pysymisen välillä kasvaa. Mitä vahvemmin varmistetaan vanhojen työntekijöiden edut irtisanomistilanteissa, sitä varmemmin tulpataan nuorten mahdollisuuksia.

Voiko osaamisen varaan rakentuva yhteiskunta valita työntekijänsä iän eikä taitojen perusteella? Vastaus tiedetään SAK:ssa, joka on jäsenkuntansa ikärakenteen vanki. Duunariliittojen jäsenten enemmistö on muita kuin nuoria työntekijöitä. Miksi nuoret kävisivät kouluja ja kartuttaisivat osaamistaan, jos ikä ratkaisee työn saannin.

LUOVA TUHO on diginuorison unelma: paperinen, fyysiseen kontaktiin perustuva ja fossiilisilla polttoaineilla pyörivä yhteiskunta korvataan virtuaalisilla yhteyksillä.

Nyt se on toteutumassa ja viemässä tuhonjulistajien isien ja äitien työt samaan aikaan, jolloin nuorten omat työllistymisvaihtoehdot ovat oletettua heikommat.

Maailman muuttuminen ei ole nuorten syytä, eikä korona ole kenenkään syytä. Mutta kokonaisuus on olotila, jossa meidän on elettävä.

TOTUUDEN HETKI on nyt. Jokapäiväinen leipä on saatava suomalaisten pöytään tarjoamalla työtä. Sitä ei synny, jos yksityisten yritysten ei kannata palkata henkilökuntaa. Yritysten on saatava tuotteensa ja palvelunsa kaupaksi hinnalla, josta jää yrittäjälle jotakin käteen tuotantokustannusten, palkkojen ja verojen jälkeen. Työn vastaanottamisen on oltava työntekijälle kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen.

Hallituksen tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa työnteko sujuu ja julkiset menot sopeutetaan verotulojen mukaan. Tämä on pitkän ajan hyvinvoinnin perusta.

PUHEET EIVÄT ENÄÄ RIITÄ. Hallitus on luvannut työtä yli vuoden ajan. Yhtään konkreettista päätöstä 30 000 uuden työpaikan luomiseksi ei ole tehty. Tosiasiat ovat pöydällä, mutta päätökset ovat levällään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kansalaisten mielialoihin ja poliittisiin mielipiteisiin.

EI OLE PALUUTA menneeseen, eikä uusi normaali ole pysyvä. Siksi tarvitsemme päätöksiä, jotka huomioivat tulevaisuuden menneisyyden kustannuksella.

One Response

  1. Koronasta ja digistä seuraavat irtisanomiset osuvat asiantuntijoihin ja keskijohtoon eli valkokaulusväkeen, jolle @MarinSanna tarjoaa kuuden tunnin työpäivää. Nyt heille tulee pitempiä vapaita.

Leave a Reply to pietila Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *