PELIFIRMOJEN NUORET työntekijät painavat pitkää päivää tunteja laskematta. Heillä on intohimona uusien pelin kehittäminen, omien taitojen hyödyntäminen ja tyydytyksen saaminen omasta tekemisestään. He eivät liity ammattiliittoihin tai lakkoile. He hinnoittelevat osaamisensa markkinatilanteen mukaan. Heille maksetaan tuloksista kuten useissa suunnittelu-, mainos-, media- ja viestintätoimistoissa. Sama palkka- ja työaikamalli toimii myös ruokaa toimittamissa lähettifirmoissa.

LUOVAN LUOKAN ja huippu-urheilijoiden työssä aika ei ole mittari, vaan rajoite. Vuorokaudessa on liian vähän tunteja tulosten saavuttamiseksi. Tutkijoiden mukaan luovat ihmiset eivät osaa pitää riittävästi taukoja, elpyä ja nukkua, kun työaika ei erotu vapaa-ajasta. – Tosin omien havaintojeni perusteella nuoret pelinrakentajat ja urheilijat osaavat myös irrotella ja viettää reipasta vapaa-aikaa kuntosaleilla, kiipeilyseinillä, maastopyöräillen ja bilettäen.

Luovaa työtä ja urheilutyötä mitataan tuloksilla. Kun ne ovat hyviä, palkkiot ovat ruhtinaallisia. Kimi Räikkönen, Valtteri Bottas, NHL-tähdet ja Supercellin koodarit ansaitsevat vuodessa monta kertaa enemmän kuin sata tuntityöläistä koko elinaikanaan.

TUNTITYÖ ja tuntipalkka ovat teollisen tekemisen jäänteitä. Sorvin ääreen saavuttiin tasan seitsemältä, kahville mentiin vartin vaille yhdeksän, ruokatunti vihellettiin kahdeltatoista ja tehtaan portit avattiin neljältä. Työntutkijat mittasivat työvaiheet sekunnin tarkkuudella. Urakat mitoitettiin tuotettujen kappaleiden ja ajankäytön mukaan. Sarjavalmistuksen määrät olivat riippuvaisia sorminäppäryydestä.

Saman työn tekevät yhä useammin robotit, jotka eivät pidä taukoja ja tarvitse lomia. Teollisen valmistuksen muutos näkyy Valmetin Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa yhä useampi työvaihe toteutetaan automatiikalla. Miljardeja euroja maksaneita paperitehtaita pyörittää muutama kymmenen näyttöruutujen seuraajaa. Työajan lyhennys on toteutunut dramaattisella tavalla, kun perinteisten teollisuustyöntekijöiden määrä on vähentynyt eli työtunnit supistuneet.

TYÖAJAN LYHENNYS koskisi erityisesti suorittavissa tehtävissä olevia. Kuljetuksissa, asiakaspalveluissa, kaupassa, sairaaloissa ja toimistoissa on oltava työssä määrättyinä aikoina. Näillä työpaikoilla ei voi valita tekemisen ajankohtaa tai venyttää tekemistään itselle sopivampaan hetkeen. Toisaalta näissä töissä tiedetään, milloin voi lähteä kotiin, harrastuksiin tai lomille.

Mikäli työpäivää lyhennettäisiin kahdeksasta kuuteen tuntiin, työn tuottavuuden pitäisi nousta merkittävästi. Muutoin lyhyemmästä työajasta ei voitaisi maksaa pitemmän ajan palkkaa. Miten sairaanhoitaja tai tarjoilija voisi tuottaa lyhyemmässä ajassa palvelut, kun asiakasvirta määrittää työmäärän.

Lyhennyksen seurauksena pitäisi jakaa vuorokautinen työaika uudelleen ja palkata lisää henkilökuntaa.

RANSKASSA ON 35 TUNNIN TYÖVIIKKO. Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt merkittävästi lisää, kuten aikoinaan ennakoitiin. Sen sijaan valtio joutuu käyttämään vuosittain 12 miljardia euroa yritysten sosiaaliturvamaksujen huojennuksiin.

Ranskassa poiketaan monilla aloilla lakisääteisestä viikkotyöajasta. Kun työnantajat ovat kohdentaneet lyhennyksiä ikääntyneisiin työntekijöihin, ammattiliitot ovat nousseet takajaloilleen. Samalla on huomattu, että ikääntyneiden työajan lyhennykset koituvat lopulta nuorempien työtaakan lisääntymiseksi.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 12 tunnista kahdeksaan onnistui viime vuosisadan alussa. Se oli pitkälti sosiaalidemokraattien vaatimusten tulosta. Siirtyminen kuuden tunnin työpäivään on demarien uusi visio, jota todennäköisesti tullaan kokeilemaan ensimmäiseksi valtionhallinnon toimistotöissä.

Mutta onko Suomella varaa korottaa virkamiesten palkkoja 30 prosentilla, kuten Sanna Marinin visio olettaa: työaikaa lyhennetään palkkaa laskematta.

Jos palkka alenee, työntekijän ostovoima laskee, valtion verotulot ja sosiaaliturvarahastojen kertymät pienenevät. Työeläke kertyy ansaitun palkan perusteella. On täysin mahdollista, että lyhennetty työaika koituisi luovan luokan ja yrittäjien tappioksi. Heidän pitkiä työpäiviään verotettaisiin nykyistä enemmän, jotta tuntityöntekijöiden helpotukset voitaisiin kompensoida. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja mahdollisesti myös ihmisryhmien välinen katkeruus kasvaisi.

ON PALJON ISOMPI kysymys ratkoa kuuden tunnin työpäivän taloudellisia ja yhteiskunnallisia jälkiseurauksia kuin järjestellä työpaikkojen työt pienempiin tuntimääriin.

One Response

  1. ON PALJON ISOMPI kysymys ratkoa kuuden tunnin työpäivän taloudellisia ja yhteiskunnallisia jälkiseurauksia kuin järjestellä työpaikkojen työt pienempiin tuntimääriin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *