KAIKELLA ON HINTANSA tulee jälleen todistetuksi. Ay-liike kustansi demarien vaalivoiton ja nyt on takaisinmaksun aika.

Ay-johtajat, työnantajat ja valtiovallan edustajat ovat vuoden verran pohtineet työelämän uudistuksia, joilla lisättäisiin työpaikkojen määrää. Neuvotteluissa ei ole päästy sen pitemmälle kuin kirjaamaan erimielisyyksiä. Viime viikkoina on ollut paljon keskusteluja, mutta vähän tuloksia.

TOIMIHENKILÖITÄ edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi ääneen sen, mikä on tullut yhä ilmeisemmäksi. Palolan mukaan työllisyystavoite 30 000–60 000 uudesta työpaikasta voidaan siirtää seuraavalle vaalikaudelle ja vaikeat säästö- ja rakennepäätökset jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

AY-JOHTAJILTA PUUTTUU halua, kykyä ja voimaa ryhtyä uudistuksiin, jotka vaikuttaisivat saavutettuihin etuihin tavalla, joka lisäisi työllisyyttä ja pelastaisi Suomen talouden.

Kyse on työn vastaanottamisen sääntöjen tiukentamisesta, varhaiseläkkeelle siirtymisen vaikeuttamisesta ja muutoksista työehtoihin, jotka helpottavat toisaalta uuden työntekijän palkkaamista ja vanhojen irtisanomista.

Koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa osaa näistä toimista testattiin ja niillä pelastettiin tuhansia pienyrityksiä kaatumasta konkurssiin.

VALTAKUNNAN TALOUS on valtavissa vaikeuksissa, kun nykymenoa ylläpidetään 20 miljardin euron lisävelalla. Koronakriisin seurauksena teollisuuden tilauskanta on romahtanut, useita paperitehtaita uhkaa lopullinen sulkeminen ja palveluelinkeinojen sekä pienyritysten ahdinko syvenee. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat työllisyytemme selkäranka, joka on nyt murtumassa.

PALKANKOROTUSTEN merkitys ostovoiman lisääjänä heikkenee kaiken aikaa, mikä murentaa ay-liikkeen puhevaltaa.

Tuloverotuksen progressio haukkaa palkankorotuksista suuren osan. Tuloluokassa 20 000 euroa vuodessa eli 1 700 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkankorotuksesta menee 40 prosenttia lisäveroihin.

Kun palkka ylittää 4000 euroa kuukaudessa, korotuksesta menee yli 50 prosenttia veroihin.

TYÖNANTAJAN MAKSAMASTA palkasta jää työntekijän käteen vain kolmasosa, kun kaksi kolmasosaa palkkakulusta menee ennakkoveroihin ja palkkojen sivukuluihin kuten sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuihin. Ostovoimaa ei paranneta palkkoja nostamalla, vaan työpaikkoja lisäämällä ja palkkaverotusta keventämällä.

Suomessa on harhaanjohtavaa vertailla työntekijöiden bruttopalkkoja. Palkan todellisen suuruuden kertoo nettopalkka, joka kilahtaa työntekijän tilille. Verotuksen progression seurauksena palkkaerot tasoittuvat.

HALLITUS ON LUVANNUT tehdä työllisyyttä parantavia toimia budjettiriihessä tai viimeistään tämän vuoden lopussa. Nyt näyttää siltä, että kaikki takarajat ohitetaan. Keskustan katastrofaalinen sisäinen tilanne on johtanut siihen, että puolueen koko talouspoliittinen vastuu on valtiovarainministeri Matti Vanhasen harteilla.

Vanhanen voi tehdä omissa nimissään mitä tahansa esityksiä, jotka voivat kaatua puolueen puheenjohtajakamppailun tiimellyksessä. Katri Kulmuni ja Annikka Saarikko joutuvat kalastelemaan kannatusta lupauksilla, jotka ovat ristiriidassa valtiontalouden tervehdyttämisen kanssa.

VANHASEN VALTTIKORTTINA on pääministeri Sanna Marinin (sd.) kauhukuvat. Jos Vanhanen ja Marin eivät löydä yhteistä budjettilinjaa, keskusta voi jättää hallituksen.

Uusissa vaaleissa demarit saisivat vaalivoiton, mutta Marin joutuisi neuvottelemaan hallitusyhteistyöstä kokoomuksen tai perussuomalaisten kanssa. Keskustan toinen peräkkäinen rökäletappio siirtäisi puolueen oppositioon. Siksi Vanhasella olisi pelipaikka ajaa talousuudistuksia, mikäli hän haluaa.

Kaikki voi mennä uusiksi, jos keskustan syyskuinen puoluekokous johtaa puolueen jakautumiseen tai jopa hajoamiseen. Silloin uudet vaalit olisivat tulollaan.

 

One Response

  1. Marin saisi uusissa vaaleissa suurvoiton, mutta joutuisi hallitusyhteistyöhön kokoomuksen tai persujen kanssa. Siksi Vanhasella on pelipaikka ajaa talousuudistuksia, jos hän haluaa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *