VELVOLLISUUDENTUNTO ja velankantokyky ovat sanapari, joka hallitsee Suomen talouspolitiikkaa seuraaviin vaaleihin saakka.

Onko Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolaisella hallituksella velvollisuutta tuntea talouden tosiasiat, joiden olennaisena osana on velankantokyky.

BUDJETTIVAJE PAISUU tänä vuonna ennätysmäiseksi. Menojen käyrä sojottaa kohti taivaita ja tulojen suunta on kohti kellaria. Ennen kaikkea verotulot laskevat jyrkästi. Valtio ottaa tänä vuonna 19 miljardia euroa velkaa, kun koronakriisi pakottaa auttamaan kansalaisia ja yrityksiä pahimman ylitse.

AUTTAMISEN VARJOLLA lisätään kuitenkin myös muita menoja. Onko tämä velvollisuudentuntoa vai holtittomuutta, kun tuoreet talousennusteet osoittavat koronakriisin jälkiseurausten ja avuntarpeen olevan monivuotisia. Käytetäänkö kansakunnan pelivara ennen aikojaan?

MARIN JA LI ANDERSSON ovat julistaneet, etteivät talouden raamit estä lisäämästä valtion menoja. ”Rahaa löytyy” on lupaus, jonka vastuullisuus nyt punnitaan.

Koronan aiheuttamat lomautukset ja irtisanomiset leikkaavat työssäkäyvien tuloja. Liiketoiminnan pysähtyminen vie yrityksiltä suuren osan verotettavasta tuloksesta.

Paluu koronakriisiä edeltäneelle tasolle, edellyttää huomattavasti suurempaa talouskasvua kuin mitä pudotus on ollut. Talouden rajoitukset ovat tosiasioita, joita ei voi ohittaa poliittisilla palopuheilla.

MATTI VANHANEN (kesk.) sanoo valtiovarainministerinä edustavansa järkeä ja vastuunkantoa. Marinille, Anderssonille (vas.) ja Maria Ohisalolle (vihr.) Vanhasen malli tarjoaa ainutkertaisen tilaisuuden siirtyä velvollisuudentuntoiseen taloudenpitoon.

KUNTATALOUS EI SELVIÄ kriisistä sille luvatulla 1,4 miljardin euron koronatuella. Kun bruttokansantuote putoaa tänä vuonna noin 8 prosenttia, kuntien verotulot laskevat 1,8 miljardilla eurolla, valtionvarainministeriön arvion mukaan jopa kahdella miljardilla eurolla.

ALUKSI NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ, kun pienet kunnat selviävät tilanteesta ”aika hyvin” valtionosuusjärjestelmän tasaustuloilla. Sen sijaan suuret kunnat ottavat koronan kurimuksen vastaan koko painollaan, koska niissä on paljon taloudellista toimintaa, joka on nyt pysähtynyt. Kuntaverojen korotukset kohdistuvat saman tien suuriin kuntiin ja vasta viipeellä pieniin.

KUNTIEN KOKONAISKUVA on synkkä. Ilman koronakriisiä manner-Suomen 295 kunnasta 190 tuottaa negatiivista vuosikatetta vuonna 2025. Vuosikate tarkoittaa summaa, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin juoksevien menojen jälkeen.

Koronan seurauksena kriisikuntia tulee olemaan jopa 255. Nokkansa pinnalla pitäviä kuntia olisi vain noin 40 viiden vuoden kuluttua.

KUNTIEN KRIISI SYVENEE ensi vuonna koronan jälkiseurausten paljastuessa. Silloin käydään kevään 2021 kuntavaalit. Ne ovat keskustalle kohtalon kysymys. Keskusta on ollut Suomen suurin kuntapuolue.

VAIN KUUSI PROSENTTIA 18–34-vuotiaista kannattaa enää keskustaa oikeusministeriön tutkimusraportin mukaan. Johtaako tämä siihen, että Vanhasen velvollisuutena on ohjata massiivista taloustukea heikosti menestyville maaseutukunnille, jotta niissä asuva ikääntynyt ja suurelta osin työtön väestö äänestäisi keskustaa.

Perustetaanko tätä varten 21 maakuntaa ja tehdään sote-uudistus, joka ei vähennä vaan kasvattaa sosiaali- ja terveysmenoja. Meneekö puolueen vaalivoiton tavoittelu vastuuntuntoisen talouspolitiikan ohitse? Mikä on keskustan sanelema isänmaan etu?

VALTIOVARAINMINISTERI Vanhasen velvollisuudentunto ja terve taloudenpito eivät ole yksiselitteisiä asioita. Velvollisuudentunto on moniulotteinen ilmaisu, joka muotoutuu tarvittaessa kuin muovailuvaha.

One Response

  1. Kuntien kriisi syvenee koronan myötä ensi keväänä, kun on keskustalle tärkeät kuntavaalit. Onko valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) talouspoliittisena velvollisuutena pitää kepu-vetoiset kunnat pystyssä hinnalla millä hyvänsä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *