KUMPI ON UUTINEN: 40 prosenttia suomalaisista haluaa maksaa lisää veroja vai 60 prosenttia ei halua.

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat professori Hanna Wassin johdolla tiedon, jonka mukaan 40 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan lisää veroja koronakriisin laskun kuittaamiseksi. Internetkyselyyn oli vastannut 2 100 henkilöä.

UUTINEN HÄTKÄHDYTTI. Helsingin Sanomat sai uutisesta suuren määrän kielteistä palautetta lähdekritiikin puutteesta. Toimitus oli kävellyt kaksin jaloin miinaan.

Niinpä lehti julkaisi paikkojutun (14.9.) mainitsematta alkuperäisen uutisen ja tutkimuksen puutteellisuuksia. Sen sijaan HS selitti tilastollisen tutkimuksen perusteita ja välttämättömiä taustatietoja. Toisena kritiikin aiheena oli, että pienemmän joukon mielipide nostettiin enemmistön näkemyksen edelle. HS:n painotus koettiin tarkoitushakuiseksi.

ON VÄÄRIN YLEISTÄÄ koko väestön tasolle 2 100 henkilön mielipiteitä internetkyselyssä, jos tuloksissa ei ole riittävästi huomioitu ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan ja tässä tapauksessa myös tuloihin liittyviä taustatietoja. Veronmaksajien joukko on hajanainen ja ääripäihin kärjistynyt. Jos tätä ei huomioida, otos ei ole ns. edustava koko väestön tasolla.

KAKSI MILJOONAA SUOMALAISTA (42 prosenttia) ansaitsee alle 20 000 euroa vuodessa. He saavat noin 15 prosenttia veronalaisista tuloista ja maksavat kuusi prosenttia suorista veroista. Jos tältä joukolta kysytään, haluavatko he maksaa lisää veroja, vastaus voi olla kyllä.

Alle 20 000 euroa ansaitsevien suurin verorasitus kohdistuu Yle-veroon, josta he maksoivat 21 prosenttia (yli 100 miljoonaa euroa). Pienituloisten verot koostuvat suurelta osin kunnallisverosta, sairasvakuutusmaksusta ja Yle-verosta. He eivät juuri maksa ansiotuloveroa.

SUURIMMAN VEROPOTIN maksavat yli 100 000 euroa ansaitsevat, joita on veronmaksajien joukossa alle 90 000 henkilöä (noin 2 prosenttia). Rikkain kaksi prosenttia ansaitsee 12 prosenttia kaikista suomalaisten tuloista. He maksoivat pääomatuloveroja 1,5 miljardia euroa eli 55 prosenttia kaikista tuloverosta. Ansiotuloveroista he maksoivat 38 prosenttia. Kahden prosentin porukan maksama kokonaispotti on yli 5,8 miljardia euroa.

Jos heiltä kysytään haluja lisäveroihin, vastaus on voi olla ei. Veronmaksajien ja veronmaksun epätasaisuus olisi pitänyt huomioida mielipidemittausta tehtäessä ja tuloksia julkistettaessa.

TUTKIMUKSISTA on tehty viihdettä, jonka pohjalta luodaan milloin mitäkin mielikuvia tai tehdään poliittisia johtopäätöksiä kansan aatoksista. Tiedeyhteisön olisi hyvä selvittää veronmaksututkimuksen taustat ja käydä siitä kriittinen keskustelu tutkimusten uskottavuuden säilyttämiseksi.

LÄHDEKRITIIKIN MERKITYS korostuu, kun tutkijoilla on valtava tarve saada laajaa huomiota työlleen ja sitä kautta lisärahoitusta uusille hankkeilleen. Median pitäisi tehdä houkuttelevia uutisia sisällöistä, joiden takana se voi seistä ilman paikkojuttuja. Tämä on kova haaste toimitusten johdolle, kun alalle on pesiytynyt myös ns. agendatoimittajia, joiden missiona on julistaa esimerkiksi verojen korottamista.

One Response

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *