TURHA HAUKKUA ITALIAA, Kreikkaa ja Espanjaa siitä, että ne eivät tee mitään talousongelmiensa, jättivelkojensa ja suurtyöttömyytensä korjaamiseksi. Eihän Suomikaan tee. Meillä on italialainen ongelma erityisesti maaseudulla, jossa maatalous vetäytyy vauhdilla lähelle markkinoita eli suuria asutuskeskuksia, jäljelle jäävä väestö on ikääntynyttä tai työttöminä tai suurelta osin julkisyhteisöjen palveluksessa.

EU:N ELPYMISPAKETISTA Suomi saa 500 miljoonaa euroa lisärahaa maaseudun kehittämiseen, jota on tehty aluepolitiikalla jo 75 vuotta toisesta maailmansodasta lähtien. Aluepolitiikalla on yritetty teollistaa, työllistää ja tukea maataloutta. Asutuskeskuksista etäällä oleva maaseutu on tyhjentynyt ja autioitunut. Sama kehitys nähdään Italiassa, Espanjassa, Kreikassa ja Ranskassa.

MAASEUDULLE ANNETTAVAT sadat miljoonat eurot toimivat kotimaisena vaalisyöttinä keskustan heikon kannatuksen elvyttämiselle ja puheenjohtaja Katri Kulmunin kampanjan tukemiseksi. Siksi pääministeri Sanna Marin (sd.) hehkuttaa elvytyspaketin erinomaisuutta. Marin puolustaa pakettia Suomen viennin turvaajana Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaa, mikä ei pidä paikkaansa. Vienti näihin maihin on muutaman prosentin luokkaa. Kyse on aivan muusta.

EU:N ELVYTYSPAKETISTA PÄÄTTÄMISEN ja sen kohdentamisen ymmärtäminen edellyttää taustan tuntemusta.

KORONAKRIISI on kaikesta huolimatta vain peitetarina sille, että elvytyksellä tekohengitetään konkurssin partaalla olevaa osaa Euroopan unionista. Elvytyspaketin 750 miljardia euroa kohdennetaan maille, joiden työttömyys ja talous olivat kuralla jo ennen koronakriisiä. Sama koskee Suomen maaseutua.

SUURI OSA SUOMEN MAASEUTUA on samassa jamassa kuin Italia, Espanja ja Kreikka. Niiden talous ja niiden lainoittajien taseet eivät yksinkertaisesti enää kestä uutta korollista velkaa, vaan molempia on tuettava ilmaisella rahalla eli lahjoituksilla.

ELVYTYSPAKETTI TÄHTÄÄ uuden eurooppalaisen pankkikriisin torjuntaan. Kriisi oli puhkeamassa Italiasta jo paljon ennen koronaa.

Italian valtionvelka on noussut jyrkästi finanssikriisistä 2008 lähtien. Kriisin alussa velkaa oli 100 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja nyt sitä on 135 prosenttia eli 2 400 miljardia euroa. Espanjan velka on 1 200 miljardia euroa (100 prosenttia suhteessa bkt:hen) ja Kreikan velka on 335 miljardia euroa (180 prosenttia suhteessa bkt:hen).

PANKKIKRIISIN SYTYKKEENÄ on velanantajien luonne ja velkamäärien tähtitieteellinen koko. Yksityiset pankit ja sijoittajat pitävät salkuissaan puolta Italian valtionvelasta. Jos Italian valtio ei pystyisi maksamaan velkaansa takaisin, tappiot koituisivat Italian yksityispankeille, sijoittajille ja tavallisille kotitalouksille. Se johtaisi välittömästi syvään talouskriisiin, konkurssiaaltoon ja kotitalouksien ostovoiman heikentymiseen, poliittiseen kriisiin ja jopa yhteiskunnalliseen kaaokseen.

Ranskalaisilla pankeilla on Italiassa 335 miljardin, saksalaisilla 88 ja Espanjan pankeilla 74 miljardin velkasaatavat.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajoivat mahdollisimman suurta avustuspottia Italialle. Espanja on Kreikan kanssa yhtä pahoissa vaikeuksissa kuin Italia.

KOKO EUROOPAN NÄKÖKULMASTA Italian ja muiden kriisimaiden taloudellinen romahdus johtaisi ketjureaktioon, jossa EU-maat joutuisivat joka tapauksessa myöntämään yhteisvastuullisia hätälainoja yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.

Elvytyspaketin solmijoiden olisi pitänyt kertoa päätösten todelliset taustat eikä satuilla yhteisvastuusta koronakriisistä.

SUOMEN JULKISESTA VELASTA on yli 70 prosenttia maan rajojen ulkopuolella ja loppuosa lähes kokonaan Suomen Pankin hallussa. Suomalaisten pankkien ja muiden sijoittajien hallussa on vain kolmisen prosenttia velasta.

Suomessa ei ole vahvaa ja vaarallista sidettä julkisen sektorin rahoituksen ja liikepankkien välillä. Suomea ei uhkaa italialainen pankkikriisi. Sen sijaan Suomen velan jälleenrahoituksen (korkotason ja saatavuuden) ratkaisee ulkomaisten sijoittajien luottamus suomalaiseen talouspolitiikkaan ja velan määrä suhteessa bkt:hen. Suomen lisävelan ratkaisijoina ovat ulkomaiset sijoittajat, jotka eivät välitä aatteista, palopuheista tai vaalilupauksista. Heitä kiinnostavat ovat vain teot, jotka takaavat velkojen takaisin maksun.

EU:N KRIISIMAILLE lainanneet pankit ovat EU:n elvytyspaketin todellisia voittajia. Niillä on nyt 390 miljardin euron tilaisuus päästä osingoille ilmaisesta tukirahasta.

2 Responses

  1. Turha haukkua italiaa, Kreikkaa ja Espanjaa, etteivät ne korjaa talouttaan, vähennä velkojaan ja helpota suurtyöttömyyttä. Eihän Suomikaan tee #Maammelaulu

  2. Vaikka suora vienti Italiaan ja Espanjaan ei ole suurta, Italian, Espanjan jne. elvytys (ja koko Euroopan elvytys) vaikuttaa välillisesti myös merkittävästi Suomen talouteen. Lisäksi on olemassa muut (Euroalueen) instrumentit Italian pankkien pelastamiseksi (kuten ESM ja ESFS). On olemassa hyvin laaja konsensus ekonomistien kesken että elvytys on tarppeellista.
    Mitä on haastava, juuri myös EU puitteessa, on mahdollisesti ristiriitaiset vaatimukset: elvytyksen toimeenpanon täytyy olla riittävä nopea ja toisaalta elvytyksen kohteet tarvitsevat olla järkeviä / lupavia / jne. (sen todistaminen vaati aikaa).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *